Sade + haavanhoito = tuskanhiki!

Miten voikaan olla mahdotonta saada yksi pieni haava suojattua? Jos siteitä kieputtaa koipeen kohtuudella, se putoaa pois. Jos sitä laittaa enemmän, noutaja repii sen pois. Ja kun sitä on sopivasti liikaa ja sen päälle laittaa vielä muovipusseja ja tossun, niin se on aivan läpimärkä välittömästi uloslähdön jälkeen, koska ulkona sataa.
    Kannuksessa on siis sadellut pitkin viikkoa sekä raivostuttavana pikku tihkuna että masentavana kaatosateena. Normaalisti osaan nauttia sateesta, koska silloin ilma raikastuu ja noutajakin on pirteimmillään lätäköissä, mutta nyt kun sadetta ei pääse millään karkuun, se ärsyttää. Tänään sain sitten aikaan marssia Halpa-Halliin ostamaan Ruutille lasten kurahanskat tossun korvikkeiksi (nykyiset tossut eivät todistetusti pidä ollenkaan vettä), ja siinä "lasten ulkoilu" - kyltin alla, lenkkareissa ja verkkareissa hytistessä, olisi kieltämättä tehnyt itsellekin mieli ostaa sadevaatteet, ne kun on kaikki Helsingissä.
 

Kannustauduttu!

Ihme ja kumma sain muutokuorman kutistettua vain kolmeen kassiin, joten junamatka sujuikin ihan mukavasti Ruutin kanssa. Pitkästä aikaa pääsin käyttämään sitä aamujunaa, joka pysähtyy Tikkurilan jälkeen vasta Tampereella. Itse nukuin varhaisesta kellonajasta johtuen suurimman osan matkasta ja havahduin vaan silloin, kun varmaan neljä eri konnaria kävi ihastelemassa ja rapsuttelemassa Ruutia.
Kannuksessa pääsin kuitenkin mukavasti autokyydillä kämpille, jossa saan nyt majoittua Merin ja Uudin kanssa samassa huoneessa pari kuukautta. Käytiinkin sitten treenaamassa kokoonpanolla minä + Ruuti, Meri + Uudi & Laura + Lempi. Ruutin kanssa otin lähinnä perushuttua, treenaaminen kun on kesän aikana päässyt jäämään tosi vähälle.

Luvassa oli siis:
- Perusasennossa siirtymisiä & peräpään käyttöä ( Vähän väsynyttä menoa, Ruuti meinasi välistä unohtaa että sen piti jotain tehdäkin, mutta tehdessään teki ihan hyvin.)
- Lyhyehköjä seuraamispätkiä pysähdyksillä, mutta ilman kääntymisiä ( Hyvä kontakti ja paikka! )
- Paikkamakuu 2 min, josta n. 30 s. olin piilossa ( Oli vilkuillut ympärilleen jo sinä lyhyenä aikana... Mitähän tähän keksis? )
Huvikseen vielä lopuksi tein istu-seiso-vaihtoja namiohjauksella ja tietysti rauhoittumisen, jonka suhteen on saavutettu ehkä ihan pientä edistystä.

Kesä muutamalla rivillä...

Tätä kesää on hallinnut aika tavalla sekä Rion pennut että oma työharjoitteluni Opaskoirakoululla, eli muuta mainitsemisen arvoista ei juuri ole tullut tehtyä. Olisin eilen startannut Ruutin kanssa taippareissa, jollei se maanantaina olisi saanut aika ikävää tassuhaavaa lenkillä. Menevälle sattuu, mutta ketuttaa silti pitää sitä pelkillä remmilenkeillä muutama viikko :(

Huomenna matkustamme Ruutin kanssa junalla takaisin Kannukseen ja nähtäväksi jää, miten selviydyn matkasta kiitettävän muuttokuorman ja koiran kanssa. Sitä ennen pitäisi toki myös kasata se muuttokuorma, arvatenkaan pakkaaminen ei ole kehuttavala mallilla. Tiistaina on sitten luvassa paluu arkeen koulujen alkaessa.