Haava voitettu, sateita ei

Flash-labbis (alias Lätty) on asustanut täällä Kannuksessa meidän kanssa viimeiset kaksi viikkoa (yksi vielä edessä) kotona alkaneen keittiöremontin takia. Lätty ei tykkää siitä, kun vieraat miehet tulevat sen reviirille kolistelemaan, joten pienen sovittelun jälkeen päädyin ottamaan sen tänne evakkoon. Tunnelma yksiössä on ollut varsin tiivis, kun kahden ihmisen ja koiran laumaan lisättiin yksi, jonka mielestä Uudi on tyhmä ja että sille pitää siksi esitellä hampaita. Tämä ongelma korjattiin massiivisella pentuaidalla, joka ei suinkaan helpottanut sitä, että yksiö on meille muutenkin liian pieni ;) Perjantaina pääsen kuitenkin palauttamaan Lätyn kotiin, jossa silloin on toivottavasti remontti pulkassa.

Lätyn ensimmäisellä viikolla se pääsi myös parille tunnille mukaan, joilla se esitteli kykynsä sekä agi- että hakukoiranakin. Oli hassua opettaa sille niitä ihan ensimmäisiä alkeita ja tajuta, että tasan vuosi sitten Ruuti oli samassa vaiheessa. Edistystä on siis tapahtunut, vaikkei sitä aina tahdo muistaa :)
Ruutin tassuhaavan parannuttua sekin on päässyt jo tunneille mukaan. Tottistelut on mennyt vähän niin ja näin (treenitauko EI aina tee hyvää...) mutta äärimmäisen iloisen yllätyksen toi viikontakainen PK-jälkitunti. Silloin tein Ruutille metsään n. 80 m jäljen, jolla oli yksi 90° kulma keskellä. Jälki vanheni reilun puolituntia ja käännöksen jäkeen (+lopussa) oli maahan kaivettu namipurkki ja vähän nameja alun askelissa. Jälki oli siis turhankin helppo, mutta koska olen pitänyt Ruutia täysin kykenemättömänä PK-tyyppiseen jäljestykseen, ja koska kesällä ei tullut poljettua juurikaan jälkiä, JA koska jäljestys ei meiltä ole PELLOLLA tosiaankaan sujunut, niin menin aliarvioimaan noutajan kyvyt. Saimpahan kuitenkin nähdä ihan oikeasti sen, mitä monesti ovat yrittäneet selittää. Metsässä jäljestys on erilaista kuin pellolla, ja ah ja voih, miten mahtavasti noutaja ajoikaan! Se kiskoi häntä heiluen liinassa eteenpäin ja haistoi joka ikisen askelen. Ensimmäisellä kolmanneksella (eli ennen käännöstä) se oli kuitenkin niin innokas, että liikkui turhankin kovaa vauhtia, ja kun se oli päässyt sopivaan tahtiin, niin töks - jälki loppui. Olisipa vaan pitänyt tehdä pidempi.

Mitään sen kummempaa täällä ei tosiaan ole tapahtunut, mutta syksy tuli yhtäkkiä ihan varmasti. Puista sataa lehtiä, aurinko laskee jo illalla ja ilmat on koleita - jatkuvia sateita ei varmaan tarvitse edes mainita.
Eli syksyisistä tunnelmista tällä kertaa, katsotaan jos seuraavaan mennessä tietäisin jo jotain jostain projektistakin ;)